Eristämisen kiertotaloutta – teollisuuden hukkamateriaalit hyötykäyttöön

Kiertotalouden edistäminen teollisuuden kaikilla osa-alueilla on maapallon ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin näkökulmasta elinehto. Siihen panostaminen on välttämätöntä, ja on tärkeää, että rakennusalan yritykset ja tutkimuslaitokset ovat laajalti mukana tässä työssä. Jo saavutettujen tulosten valossa on perusteltua olla toiveikas: Suomi voi olla edelläkävijänä tuomassa markkinoille uusia, teollisuuden sivuvirtoja hyödyntäviä innovaatioita, tuotteita ja liiketoimintaa.

Vastikään päättynyt Oulun ja Lapin yliopistojen Geodesign-hanke rakentaa parempaa tulevaisuutta edistämällä teollisuusjätteen hyötykäyttöä geopolymeerimateriaalin avulla, vahvistamalla myönteistä asennetta kierrätykseen sekä löytämällä geopolymeerille uusia käyttötarkoituksia.

Geopolymeeri on betonin kaltainen, erittäin korkeita lämpötiloja kestävä aine, jota voidaan valmistaa useista teollisista sivutuotteista kuten esimerkiksi mineraalivillasta. Geopolymeerin valmistus kuormittaa luontoa jopa 80 prosenttia vähemmän kuin betonin valmistus, joten tutkimusala on hyvästä syystä nosteessa.

Geodesign-hanketta olivat mukana rahoittamassa kivivillaa valmistava Paroc ja lasivillaa valmistava Saint-Gobain Rakennustuotteet, sekä metalliteollisuusyritys Boliden, energiayritys Fortum Power and Heat, jätteenpolton pohjakuonia käsittelevä Suomen Erityisjäte sekä rakennusjätteitä tuotannossaan hyödyntävä Destaclean.

Lämmöneristealan edustajina suhtaudumme suurella tyytyväisyydellä ja innostuksella hankkeessa saavutettuihin lupaaviin tuloksiin, jotka vievät yhteiskuntaa kohti yhä innovatiivisempaa, toimivampaa kiertotaloutta. Rakentamisen hukkamateriaaleissa piilee valtava potentiaali, joka tulee kokonaisuudessaan saada hyötykäyttöön. Tämä on tärkeää niin luonnonvarojemme rajallisuuden, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kuin taloudenkin näkökulmasta.

Luonnon raaka-aineista, lasista ja kivestä valmistetut mineraalivillaeristeet ovat jo lähtökohtaisesti ympäristön kannalta kestävä valinta, sillä niiden valmistamiseen sitoutuva energia maksaa itsensä takaisin muutamassa viikossa. Koko elinkaarensa aikana ne säästävät jopa yli 100-kertaisesti niiden valmistukseen käytetyn energiamäärän. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksien kehityksen myötä ympäristöhyödyt kasvavat entisestään: tulevaisuudessa mineraalivillaeristeet eivät rakennusten purkuvaiheessa päädy kaatopaikalle vaan geopolymerisoinnin myötä uusiokäyttöön.

Jatkoa tärkeälle työlle on jo luvassa. Oulun yliopiston Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikössä tehty innovaatio on pohjana EU:n tukemalle WOOL2LOOP-hankkeelle, joka keskittyy puhtaasti rakennusteollisuuden mineraalivillajätteen hyötykäyttöön. Maailmaa voi tulevaisuudessa pelastaa myös kierrättämällä mineraalivillaa.

Gunnar Forsman
Suomen lämmöneristevalmistajien yhdistys Finnisol ry:n puheenjohtaja
Kaupallinen johtaja, Saint-Gobain Finland Oy

Johanna Harila
Markkinointipäällikkö, Paroc Oy Ab